"Kun me ollaan lähekkäin
Itket kasvot minuun päin
Miksi kävi näin?
Miten saan sut uskomaan?
Olen tässä ainiaan
Sua rakastan
Vaikka jäätäis ikuisesti kahdestaan"
Näin se taas kesän lähestyessä korostuu pinnan alla kytevä vauvakuume. Mieleni tekisi huutaa,että miksi me ei kun muutkin.
Kuinka ihanaa olisikin kun saisi silitellä masua ja jutella vauvalle niitä näitä. Miten ihanaa olisi nuuskutella oman vauvan tuoksua. Kuinka voisi koko päivän vain tuijottaa tuota pientä ihmettä. Kuinka paljon rakkautta olisi meillä pienelle jakaa. Kuinka joka kertaa tuntee kateuden pistoksen rinnassa kun kaupassa näkee vauvamasuja ja pieniä nyyttejä. Kuinka paljon tämä lapsettomuus voikaan satuttaa.
Paljon kysymyksiä,mutta ei yhtään vastausta. Ehkä meidän aika vielä joskus on saada oma pieni tai sitten ei. Oli miten oli, niin kipeää tekee jokapäivä tämän asian kanssa.
<3:lla Catsu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti