sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Hyvää Joulua!

 
 
 
IHANAA JOULUA
JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2013
 
Meillä jouluvieraat eli appivanhemmat saapuivat tänään meillä joulun viettoon ja huomenna haetaan vielä äiti. Nyt on kinkku uunissa, se on valmis joskus kuuden aikoihin aamulla. Meidän jouluruoka menuuseen kuuluu:
 
* Kinkku
* Laatikot ( peruna, lanttu ja porkkana)
* Silli
* Italian salaatti
* Punajuuri
* Maustekurkku
* Hapankaali
* Keitetty peruna
* Kinkun kastike
* Graavilohi
* Savulohi
* Vihreä salaatti
* Coktailpiirakat
* Munavoi
* Jälkiruoaksi tein vadelmajogurttijäädykettä

Syödään joskus 14-16 aikaan riippuen milloin on nälkä. Syödään rauhassa, keskustellaan, nautitaan yhdessäolosta, takkatulesta ja sitten jaetaan lahjat. Sellainen on meidän joulu.

Menkkoja ei kuulu, eikä plussaakaan. Joten niitä odotellessa,että pääsee kohti uutta clomikiertoa.

Oikein ihanaa joulua kaikille ja onnellista uutta vuotta. Voi olla,että kirjoittelen joulun pyhien jälkeen tai sitten ensi vuoden puolella.

Mitä kertoi mulle tonttu?

Pipari tuo joulun.
Kynttilä tuo joulun.
Himmeli tuo joulun.
Mitä muuta kertoi tonttu?
Antoi ajatuksen uuden,
kertoi joulun salaisuuden.
Rakkaus tuo joulun!
Näin kertoi tonttu!

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Joulu vai maailmanloppu?!?

JOULU VS. MAAILMANLOPPU

No niinhän se on,että perjantai 21.päivä lähestyy kovaa vauhtia ja sitä myötä "tuomion" päivä,jos on uskominen hihuleihin. Itse olen kovin epäuskoinen tuon suhteen,että mitään maata mullistavaa tapahtuisi. Mutta onhan se ajatuksena ahdistava. Olisihan se kamalaa,että me kadottais täältä jonnekkin ja maata ei olisi enää. Olisiko maailmanloppu enemmän jääkaudentapainen vai onko se kerta pamaus ja maapallo räjähtää päreiksi?!?


Joulu on ajatuksena paljon mukavempi. Hyvä ruoka, hyvä mieli, sukulaiset, ystävät, yhdessäolo, joulumusiikki ja se joulufiilis. Mikään ei ole verrattavissa siihen. Joulu on juhlista ihanin ja rakkain mulle.

Itse en lahjojen perään niin ole, mielummin nautin siitä kun olen hankkinut muille lahjoja ja näen kuinka toisille tulee hyvä mieli siitä. Se on sydäntä lämmittävä asia. Toivottavasti joulu tulee tänäkin vuonna <3


Eilen käytiin äitin kanssa shoppailemassa kun sain vähän ylimääräistä rahaa. Puolella siitä maksoin laskuja ja toisella puolella sovittiin miehen kanssa,että saan käydä vähän shoppaamassa :D Tosin siitäkin shoppailurahasta melkein puolet meni miehen toiseen lahjaan. Joten ei parane valittaa. Mutta ensin käytiin Tokmannilla mistä tarttui mukaan nämä:

Axe for her dödö
korvikset


Garnier puhditusharjan+aineen


Ripsi/kulmakestoväri musta ja ruskea

Mulle mango-currypatonki

Miehelle pekonipatonki

 
 
Lisäksi ostin toisiaan miehelle 2 lahjaa vielä,mutta niitä en voi tässä kertoa ku se saattaa lukea tätä :) Ainiin ja lyhtykynttilöitä ulos ja linnuille siememiä. Meillä on etupihalla 2 lintulautaa ja näin lumen tuntua niin ne syö noista siemenet päivässä. Ja oravakin pääsee nauttimaan siemenistä. Eilen tossa pihalla tosiaan oli orava ja siihen tuli sellanen iso lintu mun mielestä närhi niin se orava ajo sen linnun pois. Se oikee jahtas sitä tuolla ja lopetti vasta kun lintu lähti :) Se oli niin suloista.
 
Mut joo, huomenna mennää äitin kanssa jouluruokaostoksille ( voi apua sitä ihmismäärää). Mies tulee suoraan töistä kauppaan,että saa pakkausapua. No onneks mennään jo aikaseen ni ei oo kauhee ryysis vielä siellä.
 
Se yks asia mikä tässä nyt pinnalla koko ajan on nää mahdolliset raskausoireet ym. Tällä hetkellä mennä kiertopäivää 27/30. Oireita on,mutta ne varmasti liittyy esim menkkojen lähestymiseen. Nippailua, palelua, menkkajomotusta ym. Oon varma,että viimeistään jouluaattona täti punaisen viittansa kanssa ilmestyy pilaamaan tunnelman. Mutta sit tammikuussa taas uusi yritys clomien johdolla.
 
Nyt telkkaria, iltapalaa ja miehen seura <3

maanantai 17. joulukuuta 2012

Oi kuusipuu!

         Joulun odotus...
" Kuura hiljaa leijailee,
puiden latvat verhoilee.
      Kauniit puvut puut nyt saavat,
      rauha laskeutuupi maahan.
Ihmiset on ihmeissään,
pitäskö nyt hellittää.
Tohina kun jatkuu vaan,
mikä voisi rauhoittaa?
          Tonttu silloin rauhan tuo,
         saapuu ihmisien luo.
         Kaikki hiljaa hiljenee,
         rauha saapuu sydämeen."

                                                                        
Olis taas blogipäivityksen aika. Viime päivityksestä onkin kulunut jo 3 kuukautta. Eipä tässä nyt kauheasti ole tapahtunut,mutta mä päätin,et aion nyt päivitellä kuulumisia useammin,koska oon muutenkin sellanen,et mietin kauheesti asioita päässäni. Olis varmaan helpompi jos höpisen niitä asioita täällä niin saatte tekin lueskella mun typeriä pohdintoja eikä kaikki jää mun pään sisälle hautumaan. Joten näin etukäteen uudenvuoden lupaukseni on se,että päivittelen ajatuksia useammin.
 
Painonpudotusrintamalla menee huonosti,mutta nyt on joulunaika enkä jaksa niin stressata. Tammikuussa alkaakin sitten kunnon kuri. Jouluna kuuluu kuitenkin nauttia ja olla miettimättä mitään syömisiä. Jouluruoka <3
 
Mehän ollaan miehen kanssa yritetty lasta jo 4 vuotta ilman tuloksia. Syyhän lienee mussa,koska tosiaan olen ylipainoinen ja reilusti enkä ovuloi eikä mulla ole luonnollista kiertoa. PCO todettu eli monirakkulaiset munasarjat. Sen takia syön siis keltarauhashormonia Terolutia. Vuonna 2010 kun kävin gynekologilla sain käteeni clomifen reseptin. Niille jotka ei tiedä ni se on hormonilääkitys joka kasvattaa munasoluja ja mahdollistaa ovulaation. En niitä kuitenkaan heti käyttänyt,koska siinä tarvitsee käydä seurantaultrassa,että näkee millainen vaste lääkkeellä on,koska lääke kasvattaa riskiä monisikiöraskauteen. Silloisen rahatilanteen vuoksi en siis aloittanut lääkettä,koska seurantaultraan ei ollut varaa. No hautasin tabletit pöylaatikkoon ja toukokuussa vihdoin päätin koittaa noita lääkkeitä. Vaste lääkkeelle oli hyvä ja ultrassa näkyi muutama isompi folli(munarakkula). Tuosta kuitenkaan ei tulosta tullut. Keskityin kesällä sitten laihduttamiseen. Nyt tässä kierrossa kokeilin sitten uudestaan noita clomifeneja ultrassa näkyi taas ihan hyvä vaste. 3 munarakkulaa, 1 sio vasemmalla ja 2 pienempää oikeella. Sain myös elämäni kunnon ensimmäisen ovulaatioplussan tikkuun, tässä kuva siitä
Ovismaisia kipuja oli sitten ovsplussasta seuraavana yönä ja päivänä. Saas sitten loppujenlopuks nähdä onko se munasolu irronnut. Miehen kanssa hyödynnettiin kyllä makkarin puolella mahdollinen ovis. Nyt olis niinkuin kiertopäivä 25/30 eli pian saa nähdä. Itse en kyllä usko,että ensimmäinen ovulaatio ja heti tulis tärppi,mutta tietenkin sitä tarkkailee enemmän itseensä ja mahdollisia oireita. Voisinhan mä tähän vaikka joitakin oireita listata nii tietää sit seuraavilla kerroilla kuinka paljon oma kroppa voi viestiä pieleen. No mahdollisia oireita:
  • Palelu (varpaat ja sormet ihan jäässä)
  • Alavatsassa nipistelee sillontällöin
  • Muutama repäisy tuntunu alavatsassa
  • Muutaman kerran nivusissa jomottanu
  • Huonoa oloa iltaisin
  • Poskien kuumotusta iltaisin
  • Yhtenä päivänä tosi paha närästys
  • Ilmavaivat
  • Silloin tällöin ilmestyvää menkkamaista jomotusta alaselässä
Eiköhän tuossa ollut oikeastaan kaikki mitä mieleen tulee,mutta olen varma,että kaikki noi on kropan keksimiä oireita ja ne menkat sieltä tulee vkonloppuna viimeistään. Sormet ristissä toivon ja rukoilen,että tää olis nyt sitä itseään,mutta pelottaa edes toivoa moista. Mutta sen näkee sitten miten asiat menee. Nyt ei voi ku toivoa :)

Kohta voisin iltapuuhiin mennä ja huomenna äitin kanssa vähän shoppailemaan. Miehelle ainakin vielä yksi lahja ja jotain kivaa itselle. Sit käydään ostamassa myös kinkku miehen kanssa kun se tulee kotiin. Jouluksi meille tulee äiti ja mun appivanhemmat. Eli ihana perhejoulu tulossa <3

Palaan asiaan viimeistään ennen joulua :)

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Kuulumisia!



Ohoh..on jo syyskuu ja viime postauksesta näyttää olevan melkein 2 kuukautta. Pyydän anteeksi sitä teiltä ja itseltäni myös. Kesä jotenki ollu niin ihanaa aikaa etten oo koneella kauheesti ollu. Ehkäpä nyt taas kun syksy koittaa niin aktivoidun. Olisi varmaan kerrottava jotain kuulumisia, mutta mun elämässä ei taida kauheesti tapahtua mitään. Elämä on samaa tasapaksua menoa päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen.

Oon yrittänyt jotain keksiä,et sais jotain rutinneita ym. Se etten päässy sinne kouluun oli aika kova kolaus,koska nyt oon vähän nyt niinku tyhjän päällä. Töitä oon katellu vähän kaikelta alalta,mutta nyt tosi huonot työmarkkinat. Oon nyt kuitenkin 3 eri vuokranvälitysfirmassa kirjoilla. Sielläkin kylläkin aina tarjotaan jotain keikkahommia ja niistä joudun kieltätäytymään,kun ei ne mua hyödytä millään tavalla. Mä toivoisin saavani edes jonkin määräaikasen työn vaikka pariks kuukaudeks. Mutta noi päivän hommat sillon tällön alkaa vituttaa enemmän ku se mitä niistä hyötyis. Mutta saa nyt nähdä mitä löytyy ja löytyykö mitään. Pakko kyllä jotain keksiä. Hullukshan tässä muuten tulee himassa. Mies on kuitenkin päivät töissä ja mä himassa yksin koiran kanssa.

Painonpudottamisen kanssa menee oikein hyvin. Hemmetin hidastahan puuhaa tää on,mutta toivon,että tulos on sit sitäkin kestävämpi. 10 kiloa alkaa olla pudotettu kanta kohta ja vyötäröstäkin 15 senttiä on lähteny. On se vaan kumma, että vaikka kyse on noin pienistä määristä niin kyl mä tunnen sen jo. Jotenkin on helpompaa liikkua. Kunto on myös noussut. Oon päässy hyvin lenkkeilyn ja salilla käynnin makuun. Lenkkeilyyn on tullu ihan himo ja ollaan koiran kanssa menty miestä vastaan kun se töistä tulee. Ollaan nautittu molemmat, minä ja koira :) Ennen ylämäet oli kauheeta ku alko heti hengästyttää,mutta nyt ne menee jo reippaasti ja oon jo muutamaan otteeseen ottanu juoksuaskelia. Tavoitteena ois jossain vaiheessa päästä ihan hölkkäämään :) En tiedä milloin se on ajankohtaista,mutta onpahan jo päämääränä :)

Lapsettomuusasia on edelleen samalla tolalla kun tähänkin asti. Vaikka tuntuu,että kroppa yrittää jotenkin alkaa toimia tämän painonpudotuksen myötä itekseen. Mulla ollu jo vuosia tuon Terolut keltarauhashormonin kanssa kierto tasan 29 päivää,mutta nyt muutamana kuukautena on lyhentyny sillain,et se on nyt 26-27 vuorokautta. Kuhan ei liikaa lyhenny toi kierto. Vauvakuume on edelleen kasvava. Kadehdin niin niitä naisia jotka kulkee masu pystyssä tai joilla on pieni vauva. En halua tuntea niin,koska tuntuu,että oon huono ihminen,mutta en voi sille mitään. Itkukaan ei enää tule,koska oon niin turtunu tähän tilanteeseen. Enää en voi edes kattoa mitään vauva ohjelmia kun ne ahdistaa enemmänkin. Ennen katoin niitä hulluna,mutta nyt vaihdan kanavaa. Ei voi muuta ku toivoa, rukoilla ja yrittää. Onneks mulla on ihana mies joka tukee ja kannustaa ja yhdessä tää asia vaan vahvistaa meidän liittoa.

Kesä tuli ja meni ja nyt mennään syksyä kohti. Syksyssä on ainoa ihana asia pimenevät illat ja kynttilät. Se on mun mielestä romanttista ja sit laittaa takkaan vielä tulet. Talvi tulee ja siitä en oikein välittäis kun on niin kylmä. Oon niin paljon enemmän kevät ja kesäihminen. Mutta tuleepahan se kesä sitten taas talven jälkeen.

Matkakuume olis kova. Olis ihana päästä etelän lämpöön. Johonkin oikeen löhölomalle aurinkoon. Rahatilanne on nyt vaan sellanen,ettei millään pysty lähtee. Ollaanhan me miehen kanssa sovittu,että sitten kun oon lähellä tavoitepainoani niin sit mennään etelään :) sitä odottaessa siis :)

Tuossa taisikin olla kuulumiset tiivisttetynä. Just oltiin miehen kanssa flunssassa ja vielä meinaa yskää olla ja jotenkin voimaton olo. Mutta jos uskaltaisi viikolla lenkille ja salille. Kauhee hinku sinne olis. Mutta en halua sitten myöskään,että tulee takapakkia tässä voinnissa,joten rauhallisesti otetaan.

Mä oon miettiny miten piristäisin tätä blogia,mutta en oikein keksi mitään, joten pyydänkin apua teiltä lukijat. Antakaa jotain ideoita tai ajatuksia miten parantaa blogia. Mitä te haluatte,että blogissa on, millaisesta blogista pidätte, millaista luette miellellään? Joten rohkeesti vaa viestiä.

Nyt taidan kuitenkin painua nukkumaan kun miehelläkin huomenna työpäivä. Yritän muutenkin mennä aikaisemmin nukkumaan, ettei aamulla mee nukkuminen puoleenpäivään. Joten hyvää yötä ja palaan asiaan taas :)

Rakkaudella: Catalina

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Toinen elämäni!

Tälläinen pikapostaus tässä iltamyöhään. Päätin perustaa tämän blogin lisäksi myös toisen blogin joka keskittyy vain ja ainoastaan laihdutukseeni. Jos jotain kiinnostaa käydä lukemassa niin tässä osoite: http://haluanmuuttua.omablogi.fi/ ensimmäinen kirjoitus ja heti romaani :)

Tähän blogiin kun kuitenkin kirjoitan yleistä sälää elämästä, sisältäen avioliittoa, lapsettomuutta, rakkautta ym niin tuo blogin on vain painonpudotusurakkaa varten.

Palaan huomenna varmaan taas tän blogin pariin.

Rakkaudella: Catalina

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Videopostaus, pretty.fi paketti ja muita kuulumisia!





Ois taas vissiin aika päivittää tätä blogia. Juhannuksen jälkeenköhän viimeksi päivitin?! No oli niin tai näin ni tässä taas ollaan ja kirjotellaan. vaunuilemassa oltiin Vehmaalla ja sieltä mentiin helsinkiin ja vihtiin. Oli kaiken kaikkiaan mukava reissu. Tosin Vihdin leirintäalue oli aikalailla pettymys. Aluks paikka vaikutti ihan jees paikalta, mutta paremmin kun siihen tutustuttiin niin todettiin,että paikka oli jäänyt kehityksessä jälkeen ja kaikki oli sillain 20 vuotta jäljessä. Menihän siinä nyt kuitenkin se pari yötä mitä siellä oltiin ja oli sen jälkeen kyl ihana päästä omaan kotiin, omaan suihkuun ja omaan sänkyyn. Tässä pari videoo mitä kuvasin siellä Vehmaalla:

Sitten pääasiaan, eli pretty.fi:n pakettiin. Laitoin tilausta menemään sunnuntaina ja just äsken hain postista paketin. Tykkään tuosta verkkokaupasta, kun siellä toi toimittaminen menee tosi nopeesti. Ei tarvii kauheen kauaa odottaa. Ja sitten huuto.net huusin itselleni 16€:lla klipsihiustenpidennykset, nekin tuli tänään postissa. laitan siitääkin enne ja jälkeen kuvaa. Mutta siihen pretty pakettiin. Tässä kuvia sisällöstä:
       
 Vasemmalta lukien: irtopuuteri, kulmakarvakynä ja luomiväri
tavallinen puuteri, glitter huulivoide ja L-koon irtoripset
Toinen luomiväri paletti


Valkoinen ja lila glitterjauhe

Vaaleanpunainen huulipuna

Musta pidentävä ripsiväri, peitevoide ja kultainen eyeliner


Ruskea hiuspanta, pinnejä, mustia hiuslenkkejä ja 9 paria nappikorviksia


Aurinkopuuteri, kulkee kätevästi käsilaukussa
tekokynnet

Kaikkea ja kivaa ja hyödyllistä tuli taas tilattua. Mies ei vaan oikee tykänny :D Pari juttua jäi tosta paketista pois kun ne oli loppu, mutta kaikki parhaimmat saapuivat :) Onhan mulla meikkejä vaikka kuinka paljon, mutta aina muka tarttee jotain. Taitaa kulkee naisille geeneissä. Ainiin ne hiukset vielä. Ne on ihan tumman ruskeet ja taitaa olla kuitua,mutta oli niin halvat, että kelpaavat hyvin. Itsellä mulla on aika lyhyet hiukset ja kaipaan silloin tällöin pidempiä niin nää käy silloin hyvin kun nää saa kuitenkin aina pois kun haluaa. En saanut nyt mitään hyviä kuvia hiuksista,mutta jos huomenna nappaan pari kuvaa ku oon laittanu itteni ku pitää mennä kauppaan.


Loppun kuva vielä mun uudesta intohimosta. Nutrilett hunger controll juoma. Nam nam:


Helppo aamupala ja toimii :) Laihdutus jatkuu, matkaa on vielä, mutta eteenpäin mennään vaikka sisulla. Kohti hoikempaa vartaloa ja unelmaa omasta vauvasta :)

<3:llä Catalina






maanantai 25. kesäkuuta 2012

Merkkipaalu!

Otsikko kuvaa sitä, että olen saavuttanut painonpudotuksessa ensimmäisen päämäärän eli päästä alle 120 kg. Ihana tunne. Viimeksi olen ollut näissä lukemissa joskus pari-kolme vuotta sitten, joten Kippis sille

Seuraava merkkipaaluni on alittaa 115 kg. Toivottavasti siihen pääsisin jo loppukesästä.
Tää dietti on ollu mulle tosi opettavainen kokemus. Jotenkin oon aina ollu siinä uskossa, että ihminen tarvii paljon ruokaa tullakseen toimeen, mutta eihän se niin ole. Mä oon tullu yllättävän pienellä ravinnolla toimeen, koska noiden nutrilett/easydiet pussien tarkoitus on pitää päivän kalorit 600-800 kalorissa. Pitää vaan muista juoda paljon vettä. Ja tää on itseasiassa ollu ihan yllättävänkin  helppoa. Pari ekaa päivää oli vaikeempia kun tuntu, että on koko ajan nälkä, mutta ku siitä pääs niin helpotti. Nälkä on hävinny kokonaan ja makean nälkä. Minä, joka ennen saatoin syödä suklaalevyn kerrallaan niin ei tee suklaata yhtään mieli. Hyi.
Tänään tosiaan oli punnitus terveydenhoitajalla ja hän onnitteli hienosta saavutuksesta. Vyötäröltäkin on lähteny 10 cm. Matka on vielä pitkä, mutta jatkuu.

Juhannus meni ihan kivasti ja rauhallisesti kotona. Äiti haettiin syömään ja jäi iha yökuntiin. Katseltiin telkkaria, naurettiin, höpistiin ja tehtiin ruokaa. Äiti ja mies söi grillimakkaraa, mutta mä en siihen koskenut. Grillasin minimaissia, herkkusieniä, kesäkurpitsaa, munakoisoa ja äitille ja miehelle tosiaan vielä makkaraa ja folionyytissä perunaa. Siihen salaattia vielä. Oli hyvää ja paljoa ei tarvinnut syödä kun oli täynnä. Mukavaa oli.

Keskiviikkona tai viimeistään torstaina ois tarkoitus lähteä Vehmaalle vaunuilemaan ja viettää siellä vkonlopun yli. Kivaa siis tiedossa.

Mukavaa viikkoa kaikille toivottelen näiden sarjakuvien myötä :)






keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Paino alenee, parempi mieli!



Keskiviikko ja juhannus lähestyy. Tänään tuli 8. päivä Nutrilettausta. Aamulla aina jännittää mennä puntariin kun ei tiedä mitä se näyttää, vaikka kovasti toivookin pienempää lukua, ei se aina kuitenkaan toteudu. Tänäänkin vatsassani kiersi perhosia ennen punnitusta. Hyppäsin vaakaan ja kas, eilisestä pärähti - 900g :) Jeeeee! Se fiilis, se on jotain uskomatonta. Kuinka kauan olenkaan paininut painoni kanssa? Kuinka monta kertaa epäonnistunut? Kuinka montaa joutunut toteamaan, että mun kohtalo on olla läski? Aika monta ja monta ja monta kertaa. Tuntuu uskomattomalta, että joku tuote kuten Nutrilett ja Easydiet puree vihdon mun läskeihin. Vielä on paljon matkaa jäljellä, mutta jokainen gramma tekee mun itsetunnolle ihmeitä. Tunnen, että ehkä joskus mä olen vielä normaalipainonen. Joku päivä mä näytän vielä kaikille, että musta on tähän.

Päivä ollut suht lämmin ja aurinkoinen. Mitään ihmeempiä ei olla tehty. Oltu vaan. Äitillä käytiin ja nukuttiin parin tunnin päikkärit. Päikkärit on <3 Huomenna ois tiedossa hiukan siivoilua ja jos ihan juhannuskoivun hakisi takapihalle. Siitä se juhannus alkaa :) Jussi menee miehen kanssa kotona ja äiti tulee yökuntiin. Toivottavasti juhannuksena on ihana ja lämmin ilma.

Taidan lähteä nassun pesulle ja nukkumaan :)

Rakkaudella: Catalina <3

 

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Rakas päiväkirja!


Tästä se nyt lähtee! Tulkoon tästä blogista ns.päiväkirja, johon purkaa mietteet, ajatukset, tunteet ja päivän tapahtumat. Joskus, mutta vain joskus saattaa sisältää kirjoitukseni ärräpäitä :) Kuinkahan monta blogia mä oon aloittanu ja kaikki on jääny kesken. Miksi sitten taas uusi blogi? No mä tunnen että kuitekin tarviin jonkun henkireiän mihin turvautua ja kirjoittaa ajatuksiani. Mä tosiaan yritän saada itsestäni enemmän irti ja kirjoittaa tänne. Joskus se vaan saattaa unohtua, ehkä pitkäksikin aikaa :D
Blogin tarkoituksena kuitenkin seurata elämääni ylipainon, lapsettomuuden, paniikkihäiriön ja yleisen sähellyksen merkeissä.

Ihan ekaks jos joku sattuu lukemaan tätä voisin kertoa hiukan itsestäni ja siitä mikä otus oon. Eli kohta 28 vuotias nuori nainen ja asustelen täällä Satakunnassa. Perheeseen kuuluu 2 karvaotusta, eli mies ja koira :) Tosin on se mies ainakin toistaseks vielä vähän vähemmän karvanen :D Harrastetaan vaunuilua, elokuvia ja täytyy tuota koiruuttakin ulkoiluttaa. Lisäks kirjottelen runoja ja metin maailmanmenoa. Eli oon kai tällänen mietiskelijä. Oon sairastanu vuodesta 2000 lähtien paniikkihäiriötä, joka on lääkkeillä hyvin hallinnassa. Tosin kyllä se silloin tällöin muistuttaa olemassa olostaan, mutta onneks aika harvoin. Psykiatrilla käyn kuitenkin sen johdiosta muutaman kuukauden välein juttelemassa oloista ja elämästä.

Koko elämän kamppaillu ylipainon kanssa. Jojoilu on hyvin tuttu ilmiö elämässäni. Lihominen alkoi kai joskus ala-asteella kun tein tuttavuutta karkkien kanssa. Tosin onhan mulla sukurasitteenakin ylipainoa, mutta se ei ole syy. Itse olen kuitenkin ollut vastuussa elämästäni ja syömisistäni. On yritetty painonvartijaa, keventäjää, ravitsemusterapiaa ym. Mikään ei ole tehonnut. Ja lisään vielä, että nyt kysessä ei ole mikään lievä ylipaino, vaan siis on tosi kyseessä ja läskiä löytyy, mutta tärkeintä on se, että olen asialle nyt kuitenkin jotain tekemässä. Yhteistuumin terveydenhoitajan kanssa aloitettu Nutrilett/Easydiet 12.6.2012 ja sillä mennään toistaseks. Hyviä tuloksia tähän mennessä ja toivotaan, että sama jatkuu.

Miehen kanssa lapsettomuudesta kärsitty jo useampi vuosi. Tarkalleen ottaen 3 vuotta 5 kuukautta. Molemmilla kaikki kokeet otettu ja hyväksi todettu. Ainakin tällä hekellä suurin syy lapsettomuuteen on minun ylipainoni ja siitä johtuen ovuloimattomuus. Toivottavasti sekin asia muuttuu painon pudotessa. Tähän mennessä kierto toiminut Terolut-keltarauhashormonin avulla ja yksi clomikierto kokeiltu. Vaste lääkkeelle ollut hyvä, mutta sen suurempaa tulosta siitä ei tullut. Sitä mahdollisesti jatketaan kunhan paino saadaan putoamaan useimpia kymmeniä kiloja. Siihen asti unelmoidaan, haaveillaan ja toivotaan. 

Toivottavasti lukijoita löytyy ja mahdollisesti ystäviäkin. Niitä kun ei ole koskaan liikaa. Kysyä saa mitä vaan, milloin vaan.

Tästä se lähtee, blogitaival <3