Otsikko kuvaa sitä, että olen saavuttanut painonpudotuksessa ensimmäisen päämäärän eli päästä alle 120 kg. Ihana tunne. Viimeksi olen ollut näissä lukemissa joskus pari-kolme vuotta sitten, joten Kippis sille
Seuraava merkkipaaluni on alittaa 115 kg. Toivottavasti siihen pääsisin jo loppukesästä.
Tää dietti on ollu mulle tosi opettavainen kokemus. Jotenkin oon aina ollu siinä uskossa, että ihminen tarvii paljon ruokaa tullakseen toimeen, mutta eihän se niin ole. Mä oon tullu yllättävän pienellä ravinnolla toimeen, koska noiden nutrilett/easydiet pussien tarkoitus on pitää päivän kalorit 600-800 kalorissa. Pitää vaan muista juoda paljon vettä. Ja tää on itseasiassa ollu ihan yllättävänkin helppoa. Pari ekaa päivää oli vaikeempia kun tuntu, että on koko ajan nälkä, mutta ku siitä pääs niin helpotti. Nälkä on hävinny kokonaan ja makean nälkä. Minä, joka ennen saatoin syödä suklaalevyn kerrallaan niin ei tee suklaata yhtään mieli. Hyi.
Tänään tosiaan oli punnitus terveydenhoitajalla ja hän onnitteli hienosta saavutuksesta. Vyötäröltäkin on lähteny 10 cm. Matka on vielä pitkä, mutta jatkuu.
Juhannus meni ihan kivasti ja rauhallisesti kotona. Äiti haettiin syömään ja jäi iha yökuntiin. Katseltiin telkkaria, naurettiin, höpistiin ja tehtiin ruokaa. Äiti ja mies söi grillimakkaraa, mutta mä en siihen koskenut. Grillasin minimaissia, herkkusieniä, kesäkurpitsaa, munakoisoa ja äitille ja miehelle tosiaan vielä makkaraa ja folionyytissä perunaa. Siihen salaattia vielä. Oli hyvää ja paljoa ei tarvinnut syödä kun oli täynnä. Mukavaa oli.
Keskiviikkona tai viimeistään torstaina ois tarkoitus lähteä Vehmaalle vaunuilemaan ja viettää siellä vkonlopun yli. Kivaa siis tiedossa.
Mukavaa viikkoa kaikille toivottelen näiden sarjakuvien myötä :)
29 vuotias nainen Satakunnasta,jonka perheeseen kuuluu aviomies ja koira. Elämässä mukana kulkee ensimmäisen lapsen odotus, paniikkihäiriö ja kilpirauhasen vajaatoiminta. 4,5 vuoden lapsettomuuden jälkeen odotamme kauan odotettua ihmettämme syntyväksi toukokuussa. Pienistä asioista koostuu onnellisuus ja elämä, niitä tämä blogi tarjoaa. Välillä itketään ja välillä nauretaan. - Elämä ei ole ne päivät jotka ovat menneet, vaan ne päivät jotka muistamme -
maanantai 25. kesäkuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)




1 kommentti:
Tsemppiä matkalla unelmiisi!
Lähetä kommentti