Tästä se nyt lähtee! Tulkoon tästä blogista ns.päiväkirja, johon purkaa mietteet, ajatukset, tunteet ja päivän tapahtumat. Joskus, mutta vain joskus saattaa sisältää kirjoitukseni ärräpäitä :) Kuinkahan monta blogia mä oon aloittanu ja kaikki on jääny kesken. Miksi sitten taas uusi blogi? No mä tunnen että kuitekin tarviin jonkun henkireiän mihin turvautua ja kirjoittaa ajatuksiani. Mä tosiaan yritän saada itsestäni enemmän irti ja kirjoittaa tänne. Joskus se vaan saattaa unohtua, ehkä pitkäksikin aikaa :D
Blogin tarkoituksena kuitenkin seurata elämääni ylipainon, lapsettomuuden, paniikkihäiriön ja yleisen sähellyksen merkeissä.
Ihan ekaks jos joku sattuu lukemaan tätä voisin kertoa hiukan itsestäni ja siitä mikä otus oon. Eli kohta 28 vuotias nuori nainen ja asustelen täällä Satakunnassa. Perheeseen kuuluu 2 karvaotusta, eli mies ja koira :) Tosin on se mies ainakin toistaseks vielä vähän vähemmän karvanen :D Harrastetaan vaunuilua, elokuvia ja täytyy tuota koiruuttakin ulkoiluttaa. Lisäks kirjottelen runoja ja metin maailmanmenoa. Eli oon kai tällänen mietiskelijä. Oon sairastanu vuodesta 2000 lähtien paniikkihäiriötä, joka on lääkkeillä hyvin hallinnassa. Tosin kyllä se silloin tällöin muistuttaa olemassa olostaan, mutta onneks aika harvoin. Psykiatrilla käyn kuitenkin sen johdiosta muutaman kuukauden välein juttelemassa oloista ja elämästä.
Koko elämän kamppaillu ylipainon kanssa. Jojoilu on hyvin tuttu ilmiö elämässäni. Lihominen alkoi kai joskus ala-asteella kun tein tuttavuutta karkkien kanssa. Tosin onhan mulla sukurasitteenakin ylipainoa, mutta se ei ole syy. Itse olen kuitenkin ollut vastuussa elämästäni ja syömisistäni. On yritetty painonvartijaa, keventäjää, ravitsemusterapiaa ym. Mikään ei ole tehonnut. Ja lisään vielä, että nyt kysessä ei ole mikään lievä ylipaino, vaan siis on tosi kyseessä ja läskiä löytyy, mutta tärkeintä on se, että olen asialle nyt kuitenkin jotain tekemässä. Yhteistuumin terveydenhoitajan kanssa aloitettu Nutrilett/Easydiet 12.6.2012 ja sillä mennään toistaseks. Hyviä tuloksia tähän mennessä ja toivotaan, että sama jatkuu.
Miehen kanssa lapsettomuudesta kärsitty jo useampi vuosi. Tarkalleen ottaen 3 vuotta 5 kuukautta. Molemmilla kaikki kokeet otettu ja hyväksi todettu. Ainakin tällä hekellä suurin syy lapsettomuuteen on minun ylipainoni ja siitä johtuen ovuloimattomuus. Toivottavasti sekin asia muuttuu painon pudotessa. Tähän mennessä kierto toiminut Terolut-keltarauhashormonin avulla ja yksi clomikierto kokeiltu. Vaste lääkkeelle ollut hyvä, mutta sen suurempaa tulosta siitä ei tullut. Sitä mahdollisesti jatketaan kunhan paino saadaan putoamaan useimpia kymmeniä kiloja. Siihen asti unelmoidaan, haaveillaan ja toivotaan.
Toivottavasti lukijoita löytyy ja mahdollisesti ystäviäkin. Niitä kun ei ole koskaan liikaa. Kysyä saa mitä vaan, milloin vaan.
Tästä se lähtee, blogitaival <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti