Oi kuusipuu!

         Joulun odotus...

" Kuura hiljaa leijailee,
puiden latvat verhoilee.
      Kauniit puvut puut nyt saavat,
      rauha laskeutuupi maahan.

Ihmiset on ihmeissään,
pitäskö nyt hellittää.
Tohina kun jatkuu vaan,
mikä voisi rauhoittaa?

          Tonttu silloin rauhan tuo,
         saapuu ihmisien luo.
         Kaikki hiljaa hiljenee,
         rauha saapuu sydämeen."

                                                                        

Olis taas blogipäivityksen aika. Viime päivityksestä onkin kulunut jo 3 kuukautta. Eipä tässä nyt kauheasti ole tapahtunut,mutta mä päätin,et aion nyt päivitellä kuulumisia useammin,koska oon muutenkin sellanen,et mietin kauheesti asioita päässäni. Olis varmaan helpompi jos höpisen niitä asioita täällä niin saatte tekin lueskella mun typeriä pohdintoja eikä kaikki jää mun pään sisälle hautumaan. Joten näin etukäteen uudenvuoden lupaukseni on se,että päivittelen ajatuksia useammin.

 

Painonpudotusrintamalla menee huonosti,mutta nyt on joulunaika enkä jaksa niin stressata. Tammikuussa alkaakin sitten kunnon kuri. Jouluna kuuluu kuitenkin nauttia ja olla miettimättä mitään syömisiä. Jouluruoka <3

 

Mehän ollaan miehen kanssa yritetty lasta jo 4 vuotta ilman tuloksia. Syyhän lienee mussa,koska tosiaan olen ylipainoinen ja reilusti enkä ovuloi eikä mulla ole luonnollista kiertoa. PCO todettu eli monirakkulaiset munasarjat. Sen takia syön siis keltarauhashormonia Terolutia. Vuonna 2010 kun kävin gynekologilla sain käteeni clomifen reseptin. Niille jotka ei tiedä ni se on hormonilääkitys joka kasvattaa munasoluja ja mahdollistaa ovulaation. En niitä kuitenkaan heti käyttänyt,koska siinä tarvitsee käydä seurantaultrassa,että näkee millainen vaste lääkkeellä on,koska lääke kasvattaa riskiä monisikiöraskauteen. Silloisen rahatilanteen vuoksi en siis aloittanut lääkettä,koska seurantaultraan ei ollut varaa. No hautasin tabletit pöylaatikkoon ja toukokuussa vihdoin päätin koittaa noita lääkkeitä. Vaste lääkkeelle oli hyvä ja ultrassa näkyi muutama isompi folli(munarakkula). Tuosta kuitenkaan ei tulosta tullut. Keskityin kesällä sitten laihduttamiseen. Nyt tässä kierrossa kokeilin sitten uudestaan noita clomifeneja ultrassa näkyi taas ihan hyvä vaste. 3 munarakkulaa, 1 sio vasemmalla ja 2 pienempää oikeella. Sain myös elämäni kunnon ensimmäisen ovulaatioplussan tikkuun, tässä kuva siitä

Ovismaisia kipuja oli sitten ovsplussasta seuraavana yönä ja päivänä. Saas sitten loppujenlopuks nähdä onko se munasolu irronnut. Miehen kanssa hyödynnettiin kyllä makkarin puolella mahdollinen ovis. Nyt olis niinkuin kiertopäivä 25/30 eli pian saa nähdä. Itse en kyllä usko,että ensimmäinen ovulaatio ja heti tulis tärppi,mutta tietenkin sitä tarkkailee enemmän itseensä ja mahdollisia oireita. Voisinhan mä tähän vaikka joitakin oireita listata nii tietää sit seuraavilla kerroilla kuinka paljon oma kroppa voi viestiä pieleen. No mahdollisia oireita:

• Palelu (varpaat ja sormet ihan jäässä)
• Alavatsassa nipistelee sillontällöin
• Muutama repäisy tuntunu alavatsassa
• Muutaman kerran nivusissa jomottanu
• Huonoa oloa iltaisin
• Poskien kuumotusta iltaisin
• Yhtenä päivänä tosi paha närästys
• Ilmavaivat
• Silloin tällöin ilmestyvää menkkamaista jomotusta alaselässä

Eiköhän tuossa ollut oikeastaan kaikki mitä mieleen tulee,mutta olen varma,että kaikki noi on kropan keksimiä oireita ja ne menkat sieltä tulee vkonloppuna viimeistään. Sormet ristissä toivon ja rukoilen,että tää olis nyt sitä itseään,mutta pelottaa edes toivoa moista. Mutta sen näkee sitten miten asiat menee. Nyt ei voi ku toivoa :)

Kohta voisin iltapuuhiin mennä ja huomenna äitin kanssa vähän shoppailemaan. Miehelle ainakin vielä yksi lahja ja jotain kivaa itselle. Sit käydään ostamassa myös kinkku miehen kanssa kun se tulee kotiin. Jouluksi meille tulee äiti ja mun appivanhemmat. Eli ihana perhejoulu tulossa <3

Palaan asiaan viimeistään ennen joulua :)